Juhannus oli ja meni, samalla kun Virtuaalihörinät vietti hiljaiseloa. Lähes kokonainen kuukausi kuitenkin ehti vierähtää, ennen kuin sain aikaiseksi tänne taas raapustaa. Alkuperäinen suunnitelma "yksi blogaus kerran viikossa" on siis pettänyt, mutta eihän tätä touhua kannata muutenkaan ottaa kauhean vakavasti, eihän? Tämä meni vähän yleiseksi löpinäksi, ilman punaista lankaa, mutta kirjoitinpa kuitenkin.

Myönnän, että jos olen kotona, saatan helposti istua monen monta tuntia koneella virtuaalihevosten parissa touhuten. Tekeminen ei tunnu loppuvan koskaan kesken, aina löytyy jotain uutta. Juuri äsken päivitin VRER:n kalenterin ja nyt päätin kirjoittaa tänne. Tälläkin hetkellä tosin voisin olla kirjoittamassa muutamaa kilpailuosallistumista, päivittämässä Nordic Dream Meeting -kilpailusarjan sivuja, tekemässä Silwerin ravituloksia, päivittämässä hevosten kalentereihin muutamat tulokset, touhuamassa VRER:n sivujen parissa tai päivittämässä peitsarisiittolaani. Huoh. Ja kun edellä mainitut pakolliset asiat olisi hoidettu, voisin tehdä samanlaisen listan ei niin kiirreellisistä asioista.

Tämä on virtuaalimaailma, eikö kaikki ole juuri niin rentoa kuin haluaa ja kaikki asiat voisi hoitaa silloin kuin huvittaa. Käytäntö ei vastaa kuitenkaan tuota kuvaa. Jos ei tee kilpailuista ajoissa tuloksia, siitä tullaan napisemaan joka tapauksessa jossakin vaiheessa. Mikäli taas ei jaksa ilmoittaa hevosia ahkerasti kilpailuihin, kasvattajat alkavat vaatimaan hevosiaan takaisin. Mutta loppujen lopuksi, entä sitten? Sen sijaan, jos ottaa harteilleensa sellaisia vastuutehtäviä, jotka vaikuttavat muiden virtuaaliharrastajien toimintamahdollisuuksiin, ei ole soveliasta jättää töitä tekemättä. Tai voi toki, mutta se tuottaisi niille muille harrastajille harmaita hiuksia.

Henkilökohtaisesti on sanottava, että en raaski jättää asioita hoitamatta ja kiireellisimmät asiat aina ensin. Pidän Virtuaaliravien Edistämisryhmää korkeimmalla korokkeella tärkeysjärjestyksessä, muiden vastuutehtävieni pyörät pyörivät omalla painollaan. Mikäli ei ole aikaa päivittää hevosten kalentereita, en ota siitä suuria paineita. Teen ne sitten kun ehdin ja kiinnostaa. Sen takia pidän virtuaalimaailmasta niin paljon, kun ei ole pakko stressata joka asiasta. 

Ainakin joku osaa ottaa elämän (vaikkain IRL-) rennosti.